SekΣ Euroopan ettΣ Aasian puoleinen osa maata on lΣnnessΣ hyvin matalaa poimuvuoristoa, jonka vain Bosborin salmi katkaisee. IdΣn suunnalla kohoavat Pontisten vuorten huiput korkeammalle. Pitkine etelΣrannikkoa VΣlimerta vastassa kulkevat Taurus, Antitaurus ja Armenian Taurus -nimiset poimuvuoristot, jotka Armeniassa kΣΣntyvΣt pohjoista kohti ja lΣhestyvΣt Pontisia vuoria. Poimuvuoriketjujen vΣlissΣ on Anatolian ylΣnk÷ lΣnsipuolella ja idΣssΣ Van Goly┤n suolajΣrvi ja melkein Georgian ja Iranin rajalla on Ararat┤in tulivuori (5156 m).
Muinoin maa oli liitettynΣ sekΣ Heettien, Persian, Rooman, Bysantin ettΣ Osmanien valtakuntaan. ItsenΣisenΣ valtiona maa esiintyi vasta 1. maailmansodan jΣlkeen, jolloin aikaisempi osmanien valtio voimakkaasti pieneni. Nykyisiin rajoihinsa maa vakiintui v. 1923 ja maasta tuli tasavalta. Maa pysyttΣytyi puolueettomana 2. maailmansodan ajan. V. 1952 siitΣ tuli NATOn jΣsen. 1950 ja 1960 luvuilla oli maa levottomuuksien valtaamaa. V. 1980 sotilaat ottivat maassa vallan. Vuonna 1982 saatiin aikaan uusi perustuslaki ja maa sai taas siviilihallituksen, mutta sotilailla on jatkuvasti suuri vaikutus. Maan ja Kreikan vΣlillΣ on ollut jatkuvasti monien vuosien kuluessa vakavia jΣnnitystiloja erityisesti Egean merellΣ oikeudesta Kyproksen saareen. Persian lahden sodassa maa salli USA:n kΣyttΣΣ maan lentotukikohtia Irakiin suunnattujen pommitusretkien lΣht÷paikkana. Maalla on idΣssΣ omia suuria ongelmia kurdien kanssa. Maa on asennoitunut lΣnteen ja sen k÷yhΣ maatalous on toimittanut monena vuonna suuren joukon vierasty÷lΣisiΣ LΣnsi-Eurooppaan. Maa on hakenut EU:n jΣsenyyttΣ, mutta siinΣ asiassa odotellaan edelleenkin selvΣΣ parannusta maan ihmisoikeus-oloihin.
